Olen ihan sekaisin

Mun twitter- ja snapchat-seuraajia ei vois enää vähempää kiinnostaa mitä mä sanon siellä. (Ehkä vähän kärjistetysti todettu mutta jotain sinnepäin.)

Ja hei sinä, joka ehkä seuraat minua twitterissä (ja mahdollisesti myös snapissa jos satut olemaan ihminen, jonka oikeasti tunnen ja joka omaa snapchatin), ymmärrän sinua täysin. Joo, ihan tosi.

Koska ainakin yhdeksässäkymmenessä prosentissa somepäivityksistäni mainitaan tätä nykyä Olavi Uusivirta. Mä olen Olavi Uusivirrasta ihan sekaisin. Ja kaikki kanssaeläjät on saanut mun hypetyksestä tarpeekseen.

Ajattelin nyt siis häiritä sinun, blogini lukija (ja samalla mahdollisesti myös twitter-seuraajani), paasaamalla Olavi Uusivirrasta täälläkin. Pitäähän teidänkin, jotka ette minua twitterissä seuraa, olla kartalla siitä, mitä päässäni liikkuu. Ja nyt siellä liikkuu hyvin pitkälti Olavi.

Olin viime torstaina Koko Jazz Clubilla siskoni ja kahden ystäväni kanssa Olavin keikalla. Ah kuinka mä nautin. Paikka oli sellainen pienehkö, jossa on aivan ihana tunnelma. Istutaan pienten pöytien ääressä, ja jokaisella pöydällä on kynttilä. Aivan ihana tila. Ja Olavi on niin karismaattinen ja sympaattinen ja kaikkea! Tuli saatua hirvittäviä fangirling-kohtauksia, naurettua kyyneleet silmissä ja vuodatettua onnenkyyneleitä. Ja halattua Olavia.

Kyllä, kuulitte aivan oikein. Mentiin keikan jälkeen juttelemaan ja halaamaan. Sain myös yhteisselfien. Hypetysonnellisuusrakkaus.

Oon viime päivät kuunnellut melkein pelkästään Olavia. Kauneus sekoittaa mun pään, Hän laulaa kuin kuolisi huomenna, Paperisiivet, Kaiken jälkeen olet kaunis, Rakkausrunoja, Minä tahdon ponin, Nuori ja kaunis, Oodi ilolle, Ollaanko tämä kesä näin, En tiedä mitä menetän jos jään, siinä joitain lemppareita. Ja Elvis istuu oikealla on tämänhetkinen ylivoimainen suosikki.

Ja koska true fangirling, Kansallisteatterin suurella näyttämöllä pidettävä Ikuiset lapset -kiertueen päätöskonsertti, here we come.

Taskussa on nyt liput katsomaan Olavi Uusivirtaa Kansallisteatteriin ja Haloo Helsinki!ä Hartwall Areenalle. Jos yhtään tunnette mua, tiedätte, millaisia onnenväristyksiä saan vähän väliä.

(Kaikki nämä mestariotokset on ottanut siskoni.)

(Kirjapostauksia ei ole melkein kuukauteen kuulunut. Toivottavasti saan pian rustailtua jotain sellaistakin.)

(Angstiajatuksiakin on liikkeellä, mutta ei puhuta niistä nyt. Puhutaan mieluumin niistä onnenväristyksistä.)