maanantai 22. joulukuuta 2014
Jane Austen: Emma
Siitä on todella pitkä aika, kun viimeksi luin Emman. Niin pitkä, etten edes muistanut, kuka menee kenenkin kanssa naimisiin lopussa. Asia korjattu monien vaikeuksien, kuten kauhistuttavan lukujumin, flunssan ja stressin kautta.
Emma Woodhouse on nuori, kaunis ja hyvätuloinen nainen, joka elää isänsä kanssa. Kaikki on siis hyvin Emman elämässä. Hänellä on tosin tapana suunnitella ja edesauttaakin muiden ihmisten avioliittoja, erityisesti köyhemmän ystävänsä Harrietin. Emman suunnitelmat eivät aina ole toimivia. Herra Elton, Jane Fairfax, herra Knightley, Frank Churchill ja Harriet saavat kaikki osansa sydänsuruja mutta myös onnellisen lopun, onhan kyse Austenin kirjasta.
Nyt taas pakollinen vertailu Ylpeyteen ja ennakkoluuloon. Nämä kaksi ovat hyvin erilaisia kirjoja. Y&E:ssä se, että Darcy ja Elizabeth sekä Bingley ja Jane saavat toisensa, on hyvin pitkälti kaikille lukijoille. Emmassa kaikki tapahtuvat avioliitot eivät olekaan niin itsestäänselviä, vaan lukiessa odotukset siitä, kuka saa kenet, vaihtuvat useastikin. Muistin edelliseltä lukukerralta, kenet Emma saa, ja lukiessani ajattelin useasti "tajutkaa nyt, te haluutte naimiisiin, ymmärtäkää et te rakastatte toisianne!". Muita liittoja en ennalta muistanut, ja osa tuli suurenakin yllätyksenä. Emmaa oli tästä syystä hyvin virkistävää lukea. Ikisuosikissani Y&E:ssä tuo ennalta-arvattavuus ei haittaa, mutta tässä kirjassa sellainen haittaisikin.
Emman kieli on todella kaunista. Kirjoitin itselleni ylös valtavasti todella kauniita virkkeitä, jotka olivat vain niin täydellisiä! Sellaiset kuin 'Pakkanen olikin kova. Ja kun toiset vaunut lähtivät liikkeelle, leijaili jo joitakin lumihiutaleita ja taivas näytti olevan niin tulvillaan lunta, että tarvittiin vain hiukan lauhempi sää, jotta maailma vain hyvin lyhyessä ajassa muuttuisi kauttaaltaan valkoiseksi.' ja 'Rakkaus, jonka hän oli pyytänyt herättää, jos siihen pystyisi, olikin jo hänen. Puolen tunnin kuluessa hän oli siirtynyt täydellisestä mielenmasennuksesta tilaan, joka niin suuressa määrin muistutti täydellistä onnea, ettei sille muutakaan nimeä voinut antaa.' saivat minut huokailemaan kauneudelleen.
Kirjan henkilöt ovat aivan loistavia. Täysin ohjailtavissa oleva Harriet, neiti Bates, joka vain puhuu ja puhuu sekä rouva Elton, joka luulee olevansa ylhäinen ja kaikkien suosikki, saivat minut hymyilemään. Emma, herra Knightley, rouva Weston ja Jane Fairfax olivat mahtavasti kirjoitettuja ja todellisen tuntuisia kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.
Eihän tähän voi nyt muutakaan sanoa, kuin että Jane Austen on rakkaus ja täydellisyys. Kiitos Jane kun olet kirjoittanut tämän kirjan.♥
Kirja: Emma
Tekijä: Jane Austen
Alkuperäinen kirja: Emma
Suomentanut Aune Brotherus
WSOY, 1960
Sivuja: 462
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina ♥