lauantai 15. marraskuuta 2014

Lavalta: Tarzan


Eilen illalla kävin Helsingin Kaupunginteatterissa katsomassa äitini ja siskoni kanssa Tarzan-musikaalin. Olen kuullut siitä paljon hyvää ja olin odottanut sen itse näkemistä paljon, enkä joutunut pettymään. Oli kyllä mahtavaa.

Tarzanin juoni lyhykäisyydessään: Tarzanin ollessa vauva leopardi tappaa hänen vanhempansa ja oman lapsensa menettänyt gorillaäiti ottaa Tarzanin itselleen kasvatettavaksi. Tarzan elää apinoiden parissa kunnes viidakkoon saapuu tutkimusretkelle tulleen professorin tytär Jane. Ja ah niin ihana rakkaustarina alkaa.

David Henry Hwangin musikaalin käsikirjoitus perustuu sekä Edgar Rice Burroughsin kirjaan Tarzan apinain kuningas että Disneyn Tarzan-leffaan. Tuota Disneyn animaatiota en ole aikaisemmin nähnyt enkä kirjaakaan ole lukenut, mutta tarina on kuitenkin tuttu, niinkuin varmaan kaikille, ja "minä Tarzan sinä Jane" -repliikkiä on toisteltu. Musikaalin toteutus oli kokonaisuudessaan todella hieno. Lavastus on upea, puvustus kiva, näyttelijät hyviä. Phil Collinsin musiikki, joka on myös siinä Disney-leffassa, on todella hienoa. Lavastus on toteutettu muutaman eri elementin avulla, jotka pyörivät ja kiertävät lavaa ja laskeutuvat katosta, ja niillä luodaan todella viidakkomainen tunnelma. Erityisesti lavaa kiertävä siltamainen rakennelma oli tosi hieno.

Apinoita esittävät näyttelijät liikuvat todella apinamaisesti. Erityiskiitos apinaäiti Kalaa esittävälle Sanna Majurille. Välillä minulle tuli apinoiden ääntelystä mieleen lastenohjelmien Utelias Vili, mutta onhan sekin apina. Pikku-Tarzan Luka Haikonen oli aivan ihana, mahtava laulusuoritus ja voi miten söpö! Raili Rantalan Janeen piti vähän aikaa totutella, mutta kyllä hänkin muuttui loppua kohden ihanaksi. Myös Saska Pulkkisen Tarzan ja Matti Leinon Terk olivat hienoja hahmoja. Terk nauratti ja kyynelkanavillekin löytyi käyttöä. Oot aina sielussain -laulu sai minut joka kerta itkemään. 13-henkinen orkesteri, joka tässä musikaalissa soittaa poikkeuksellisesti lavan takana, teki mahtavaa työtä. Kaikkien näyttelijöiden laulusuoritukset olivat upeita.

Oli kyllä onnistunut teatteri-ilta! Kiitos Halsingin Kaupunginteatteri ja Tarzan!

4 kommenttia:

  1. Nyökyttelin arviollesi sitä lukiessani. Kävin katsomassa Tarzanin 11 v. tyttäreni kanssa joskus keväällä. En odottanut esitykseltä mitään, mutta yllätys yllätys se antoikin paljon. Apinat oli kyllä ihan parhaita ja visuaalisuus monin paikoin komeaa ja puhuttelevaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, visuaalisuus oli kyllä esillä, kaikki oli niin hienoa. 11v:kin varmaan tykkäsi apinoista;)

      Poista
  2. Tämän musikaalin haluaisin kovasti nähdä. Nyt kun luin postauksesi niin entistä enemmän. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan jos vain löytyy aikaa!!<3

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina ♥