Maailma on kärsinyt kauhean katastrofin, ehkä ilmastonmuutoksen aiheuttaman. Ikijäät ovat sulaneet ja meret ovat ottaneet osansa mantereista. Maailmasta on loppumassa makea vesi.
Noria elää perheensä kanssa jossain Kajaanin seuduilla. Hän kuuluu teemestarien sukuun ja hänen isänsä toimii sellaisena. Pian Noriastakin tulee täysivaltainen teemestari ja salaisuuden haltija. Eläminen vain on vaikeaa, sillä diktatuurinen valta säännöstelee ihmisten vettä. Norian äiti lähtee vaarallista elämää pakoon ja isän terveys heikkenee, kun vesijohtoja ja veden käyttöä valvotaan tiukasti, ja vesirikollisten rangaistus on julma. Sotilasvalta on väistämättä kiinnostunut teemestarin talosta, jossa vettä tarvitaan paljon ja sitä riittää.
Teemestarin kirja on dystopia, ja kun luin sen sellaisena, nautin suuresti. Jos olisin lukenut tämän eritavalla, en ehkä olisi pitänyt siitä näin paljon, mutta kun lukemiini kirjoihin kuuluu muitakin dystopia-genreen kuuluvia kirjoja, oli jotain, mihin verrata. Esimerkiksi Nälkäpelejä teemestarit voisivat minun mielestäni käyttää vaikka lattiarätteinä, joten Itäranta oli onnistunut. En oikeastaan ymmärrä koko dystopioiden ideaa alkuunkaan. Miksi tulevaisuus pitää kuvitella kamalaksi ja inhottavaksi? Mutta on totta, että sellainen se kyllä saattaa olla.
Teemestarin kirja on niitä kirjoja, jotka ovat jo alussa hyviä ja vain paranevat loppua kohden. Itärannan kieli on todella kaunista, sanoja vain imi itseensä. Etenkin Norian ystävä Sanja oli mahtava hahmo. Hän oli todella todentuntuinen ja jollain tavalla samaistuttava. Myös Norian ja Sanjan suhde oli erittäin samaistuttava ja upeasti kirjoitettu. Kirjassa on kohtia, jotka ehkä liioittelevat asioita ja ovat liian tapahtumarikkaita, mutta suurimmaksi osaksi Itäranta on onnistunut luomaan todella vähäeleisesti ja kauniisti tulevaisuuden, joka saattaa oikeasti kohdata maapallon. Kirjan loppu oli kirjoitettu niin kauniisti, että kylmät väreet menivät pitkin selkäpiitä. Erittäin onnistunut dystopia, kaunis kirja ja puhutteleva tarina.
Kirja: Teemestarin kirja
Tekijä: Emmi Itäranta
Teos, 2012
Sivuja: 329
Tämä on upea kirja. Ja minä join monta kuppia teetä tätä lukiessani. <3
VastaaPoistaTämä on vähän noloa, mutta täytyy myöntää, että join kaakaota kun luin, kun en ole ihan tee-ihmisiä... Joka tapauksessa kirja on hyvä:)
PoistaTeemestarin kirja on roikkunut lukulistallani aivan liian pitkään. Täytyy yrittää pian päästä tämän kirjan pariin. :)
VastaaPoistaEhdottomasti suosittelen! Lukuiloa!:)
PoistaTämä oli niin hyvä ja taitavasti kirjoitettu!
VastaaPoistaTotta! Kieli oli todella kaunista.
PoistaKaunis kirja tämä tosiaan on. Innolla odotan, mitä Itäranta seuraavaksi julkaisee.
VastaaPoistaEn tullut tuota ajatelleeksikaan, mutta nyt kun sanoit, niin aloin todella odottaa Itärannan tulevaa tuotantoa:)
PoistaBloggasin tästä myös juuri! Minä olenkin sitten melkein vastakkaista mieltä kirjasta, en syttynyt sitten millään.
VastaaPoistaYmmärrän hyvin, tämä on juuri sellainen, jota jotkut rakastavat ja jotkut eivät yhtään tykkää. Kaikilla meillä on niin erilainen maku;)
PoistaPidän tästä kirjasta kovasti sen kauniin kielen ja harmonian vuoksi. Loppuun olisin halunnut toivoa, mutta minkäs teet - dystopia on dystopia.
VastaaPoistaHarmonia on tosi kuvaava sana, jota en ollut tullut edes ajatelleeksi. Minä taas koin lopun kuitenkin jotenkin toiveikkaaksi, vaikka tapahtumat ovatkin mitkä ovat.
PoistaTämä on kaunis, viisas ja rauhoittava kirja. Pidin suuresti.
VastaaPoistaSinulle on pieniä kiitoksia blogissani. :)
Viisas ja rauhoittava, sitä se on.
PoistaKIITOOOSSS!!!!!!<333
Hei Ellen! Olen löytänyt tänne sinun blogiisi vasta aivan hiljattain, mutta ansaitsit heti muutamia lämpimiä sanoja... Kurkkaa Kirjojen kamariin! Ja hih, olenkin varmaan samalla asialla kuin kaimani tuossa ylempänä :)
VastaaPoistaOi, tää on ihan mahtavaa, kiitoooossss!!! <3
Poista