Eoin Colfer: Toivomuslista

Tänään en lukumaratoonaa, niinkuin useat kanssabloggaajat, mutta postaan nyt tästä Colferin kirjasta.
     Hyvät ihmiset joutuvat taivaaseen ja pahat helvettiin. Mutta neljätoistavuotias Meg on kumpaakin puoliksi. Kun Meg kuolee kaasukellon räjähtäessä, hän joutuu tunneliin, mutta sen haarautuessa hän ei leijukaan kumpaakaan suuntaan vaan pysähtyy risteyskohtaan, sillä kun taivaaseen menijöiden henkilaahus on sininen ja helvettiin menijöiden punainen, Megillä onki violetti. Meg lähtee takaisin maan päälle henkenä auttamaan eläkeläismies Lowrie McCallia, jonka asunnon epäonnistuneella murtoretkellä Meg ja hänen kaverinsa Belch kuolivat. Belch joutui tunnelissa suoraan alakertaan sekoituttuaan pitbullterrierinsä kanssa eräänlaiseksi koirapojaksi. Meg auttaa Lowrieta toteuttamaan Lowrien toivomuslistan kohtia yrittäen muuttaa henkilaahuksensa siniseksi ja laittaa Lowrie elämän taas raiteilleen. Toiveiden toteuttamisessa tulee mutkia matkaan, kun itse Paholainen lähettää Belchin maan päälle noutamaan Megiä itselleen, sillä Meg on tehnyt niin ilkeän ja kekseliään tempun isäpuolelleen, että Paholainen näkee tytössä olevan ainesta. Pääseekö Meg taivaaseen äitinsä luo vai joutuuko hän alakertaan Belchin seuraksi?
    Eoin Colfe on yksi lempikirjailijoistani. Hänen hersyvä ja herkullinen huumorinsa saa nauramaan, luki sitten mitä hänen kirjaansa tahansa. Megin näsäviisastelu on mahtavaa ja Pyhä Pietari selittää, että eihän tuo taivaan portti ole helmistä tehty, mutta helmiportti näyttää kirjassa hienommalta kuin reikä taivaassa. Voisin kirjoittaa tähän minkä tahansa muunkin katkelman tästä kirjasta, mutta päädyi nyt tähän:

Megillä ei ollut aikaa miettiä kumppaninsa kohtaloa. Voima, joka oli ohjannut häntä, irrotti äkkiä otteensa ja hän syöksyi holtittomasti eteenpäin. Tunnelin seinä lähestyi nopeasti. Se näytti pehmeältä. Pehmeältä ja siniseltä. Anna se olla pehmeä... Ja mitä vielä. Meg paiskautui päin kivikovaa seinämää vauhdilla joka maassa olisi vastannut kuuttasataa kilometriä tunnissa. Ei niin että nopeudella olisi paljonkaan merkitystä henkimaailmassa, missä mekaniikan lait eivät päde. Mutta sattui se silti.

Toivomuslista on aivan mahtava kirja. Välillä vähän ärsyttää se, että kuolema- ja haamuvitsejä on vähän liikaakin, mutta on tämä silti ihan älyttömän hyvä kirja, Colferin parhaimmistoa.

Kirja: Toivomuslista
Tekijä: Eoin Colfer
Alkuperäinen kirja: The Wish List (2000)
Suomentanut Jaakko Kankaanpää (2003)
Sivuja: 251