J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari (spoilerivaara)

Huomautus! Sisältää huomattavia paljastuksia koskien Harry Potter -sarjaa, joten suosittelen tätä postausta vain täysin spoilausvarmoille :)

Syvä huokaus. Olen nyt huokaillut eilisillasta lähtien etten purskahtaisi itkuun ihan vaan tämän kirjan takia, vaikka se alkaa jo helpottaakin ;) Eilen istuin siinä yhdeksän jälkeen illalla yksin keittiön pöydän ääressä ja luin Harry Potterin ja liekehtivän pikarin loppuun. Olin hyvin itkun partaalla jo lukiessani, ja kun käänsin kirjan takakannen kiinni, nojasin pääni käsivarsiini ja annoin kyyneleiden tulla. Odotan erittäin suurella pelolla seuraavan kirjan loppua (Sirius), sitä seuraavan kirjan loppua (Dumbledore) ja vikaa kirjaa ihan kokonaan. Erittäin suurella pelolla. Nenäliinojen tarve tulee olemaan suuri.

Harry Potter ja liekehtivä pikari -kirjassa Tylypahkassa järjestetään kolmivelhoturnajaiset, joihin saapuu osanottajia myös Beubatonxin ja Durmstrangin velhokouluista. Ottelijat valitseva liekehtivä pikari sylkäisee Harryn nimen neljänneksi ottelijaksi, vaikka osanottajia pitäisi olla vain kolme ja vaikka Harry on liian nuori. Liekehtivä pikari on kuitenkin tehnyt päätöksensä ja Harryn täytyy osallistua turnajaisten kolmeen koitokseen. Samalla liikkuu huhuja Voldemortin vahvistumisesta.

Kolmivelhoturnajaisten takia tämä sarjan neljäs osa poikkeaa huomattavasti tutusta Potter-kaavasta. Vaihtelu toki virkistää, mutta kaipasin huispausmatseja. Onneksi sentään kirjan alussa pelataan huispauksen maailmanmestaruuskisat, joten tästä ihanasta urheilulajista ei jäädä kokonaan paitsi.

En yhtään muistanut, kuinka painava tämän Liekehtivän pikarin loppupuoli on. Toki muistin sen, kun äiti luki tätä minulle ja siskolleni joskus ääneen "iltasaduksi", ja Voldemortin henkiinherättämiskohta oli niin pelottava, että lukemista piti jatkaa päiväsaikaan. (Kyllä, olen kokenut melkein kaikki Potterit ääneenluettuina. Tähän väliin pieni oodi ääneenlukemiselle ja äidille.) Mutta miksi se sitten oli niin painava? Miksi itkin?

Yksi: Cedric. Cedric Diggoryn kuolema on vain jotain aivan kauheaa. Sarjan ensimmäinen ihan koettu kuolema, kyllähän Harryn vanhemmista ja kaikista puhutaan, ennen Cedriciä kukaan ei vain kuole. Kolmannen koetuksen alkaessa en muistanut, kuoleeko vai loukkaantuuko Cedric, ja toivoin hartaasti, että tapahtuisi vain jälkimmäinen ("älä anna sen kuolla, älä anna sen kuolla"), mutta ei. Miten fiktiivisen henkilön kuoleman voi ottaa niin vakavasti? Eikä Cedric edes ollut mikään läheisimmiksi tulleista hahmoista.

Kaksi: kirjan viimeinen lause. Kuten Hagrid sanoi: mikä on tullakseen, tulee... ja me kohtaamme sen pystypäin sitten kun se tulee. Ai että Hagrid on viisas. Minulla on usein sellaisia hetkiä, että en vain haluaisi tai jaksaisi tehdä jotain asiaa tai mennä jonnekin. (Ja sitten, kun sen tekee, se onkin ihan kivaa.) Tajusin, että juuri noin se on: me kohtaamme sen pystypäin sitten kun se tulee, miksi pelätä jotain pieniä tapahtumia? Kirjan loppuun lukiessani, kun olin jo jonkin verran herkistyneessä tilassa Cedricin takia, tuo lause meni vain suoraan sydämeen.

Toinen todella viisas virke, joka oli pakko kirjoittaa muistiin, on Dumbledoren sanoma. Taikaministeri Toffee pauhaa taas hienoista suvuista ja puhdasverisyydestä, ja rakkaamme Albus toteaa: "Sinulta jää huomaamatta, ettei sillä ole merkitystä, millaiseksi joku syntyy, vaan sillä mikä hänestä kasvaa!" Ja vaikka puhe on tässä jästisyntyisyydestä, tämä pätee koko todelliseen nykymaailmaan. Voisin puhua tästä aiheesta todella pitkään, mutta se vain on juuri noin.

Kirjoitinpa taas vähän erilaisen postauksen. Tämä ei varmaan ole kirjabloggaamisen syvin idea, että kerrotaan kaikki huippukohdat ja puhutaan niinkuin kaikki tietäisivät täysin kaikki kohtaukset. Mutta nyt oli pakko. Tälläisiä ajatuksia minussa heräsi tästä kirjasta, ja ehkä yksi niistä syvistä ideoista on ajatusten jakaminen.

Teos: Harry Potter ja liekehtivä pikari
Tekijä: J. K. Rowling
Alkuperäisteos: Harry Potter and the Goblet of Fire (2000)
Suomentanut Jaana Kapari
Tammi, 2001
Sivuja: 700
Kirjan vuoden lukuhaaste: syntymävuonnasi julkaistu kirja