Tänään on lukurauhan päivä. Ei yhtään lukemisolo. Ei sitten yhtään, kohtalon ivaa. Aamun tuskailin, yritin välillä lukea kirjaa ja välillä kirjoittaa Pottereista, mikään ei onnistunut. Oli sellainen fiilis, että haluan vain istua alas, kirjoittaa päiväkirjaa, juoda ison kupin teetä, selata instaa ja kuunnella Haloo Helsinkiä. Suoraan sanottuna viitata kintaalla lukurauhan laille. Tänään ei vaan ole sellainen päivä, että haluaisin lukea. Sitten tajusin. Eihän mun tarvitsekkaan. Mä voin istua laiskanlinnaan niin kauaksi kirjapinosta kuin mahdollista ja laittaa Maailma on tehty meitä varten -levyn mankkaan. Niin mä tein. Nyt onnellinen fiilis on vallannut mut. Tajusin, että lukea ei tarvitse silloin, kun pitää, koska se on harrastus. Jos siltä ei tunnu, ei tarvitse, vaikka mikä lukurauha olisi voimassa. Kiitos mun osalta ainakin tähän asti epäonnistunut lukurauhan päivä, että autoit mut tajuamaan, ettei mun tarvitse. ♥
Ihanaa, että sinäkin kirjoitat päiväkirjaa! Kuinka pitkään olet kirjoittanut? Olin ajatellut lukevani tänään yhtä saksalaista kirjaa, jota olen lukenut viime viikon, mutta eilen aloitinkin uuden kirjan lukemisen, ja se on liian koukuttava... :/
VastaaPoistaPäiväkirjan kirjoittaminen on minulle todella tärkeää, se on kanava jonka kautta saa kaiken pahan mielen pois. Oon kirjoittanut nyt aktiivisesti ehkä puolitoista vuotta ja sitä ennen silloin tällöin. :D
PoistaMinä 2 vuotta, mutta myöskin sitä aiemmin :) Ja esim. tuo sama juttu syyssä. Kirjoititko joku päivä kirjoituksen Strawaganzasta? Sivua ei löydy :(
PoistaJoo, oon kirjoittanut Stravaganzasta ja julkaisin sen aluksi vahingossa keskeneräisenä ja peruin sen, niin siinä varmaan syntyi joku häikkä :( Julkaisen sen tässä jonain päivänä kunnolla :D
PoistaErityinen lukurauhan päivä on hyvä olemassa, mutta ehkäpä tärkeintä ovat sittenkin ne hyvät ja oikeat lukutuulet - ja juuri se, että lukeminen on rauhaa, ei pakkoa. Ihanaa rauhapäivää sinulle, hyviä hetkiä päiväkirjasi äärellä <3
VastaaPoistaSanasi ovat aivan totta. Kiitos paljon kauniista kommentistasi!♥
PoistaHyvä päätös, ei se lukurauha siitä pakottamalla paranisi, parempi lukea silloin kun huvittaa. :) Ihailen sitä, että jaksat pitää päiväkirjaa, minä olen yrittänyt samaa kymmenen vuotta enkä koskaan onnistu kirjoittamaan säännöllisesti :D
VastaaPoistaMinulle päiväkirjan kirjoittaminen on nykyään itsestäänselvyys, jota ilman en varmaan pärjäisi yhtään. Ja totta, paras lukea silloin kun huvittaa.♥
PoistaMinunkaan lukurauhani ei aivan toivotun laisesti ole onnistunut. Tilaustyönä ompelemani takki on vaatinut koko viikonlopun veronsa ja vielä muutama työtunti siihen on edessä. Ehkä voisinkin nimittää tätä päivää ompelurauhaksi. Tarkoitus on illalla tunti tai pari syventyä kirjaan ja nauttia pieni hetki, sillä minun lukutuuleni ei ole hävinnyt yhtään minnekään.
VastaaPoistaPäiväkirjan pitäminen on ihanaa. Silloin, kun ei huvita kirjoittaa, aina voi piirtää.
Lukurauhaa (tai mitä vaan rauhaa) on ilmeisesti monen laista ;) Päiväkirjan pitäminen on. Rakkaus.♥
PoistaKomppaan Lukuneitoa! Päiväkirjan pitäminen ei vaan minulta onnistu, ei sitten millään. :D
VastaaPoistaMutta hyvä päätös pitää Lukurauha-taukoa, aina ei vaan tarvitse tehdä mitään erityistä - eikä mitään tavallistakaan. :)
Ei mitään erityistä - eikä mitään tavallistakaan, hyvin sanottu, sillä juuri niin minä tein. :D
PoistaMinäkin olen tehnyt tänään lähinnä kaikkea muuta kuin lukenut. Mutta luen muutoin niin paljon, että haitanneeko tuo. :) Pakolla lukeminen ei taatusti ole päivän idea, joten kunhan saa sitä rauhaa itselle, sekin on jo hyvä. Ihanaa, että päiväkirjat ovat vielä voimissaan. :)
VastaaPoistaJuuri tuota minäkin ajattelin, miksi lukea pakolla vaikka sille erityinen päivä olisikin, kun lukeminen on se itselle rauhaa antava harrastus. Ja kyllä, päiväkirja elää täysillä!
Poista